Porvoon Netti-Uutiset
Porvoon Netti-Uutiset on uusi ja riippumaton paikallislehti Internetissä.
Koko totuus - mitään salaamatta
Päivitetty 18.10.1998



...................................... Päätoimittaja

Edelliset lehdet

Edelliset aiheet


Syntyykö säästöjä, jos kielikylvetykset lopetetaan Porvoossa?

Vanhemmat haluavat jatkoa kielikylvetykselle

Porvoolaisten kielikylpylasten vanhemmat pohtivat viime perjantaina niitä keinoja, joilla heidän lastensa kielikylvetys voitaisiin turvata myös jatkossa. Keskustelutilaisuuteen oli kokoontunut viitisenkymmentä henkilöä. Kutsuista huolimatta kaupungin sivistystoimen virkamiehet eivät ollet saapuneet paikalle vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin.

Kielikylpytoiminta aloitettiin Kevätkummun päiväkodin esiopetusryhmässä vuonna 1994. Sieltä lapset ovat siirtyneet edelleen Kevätkummun ala-asteelle. Kielikylvetys on koskettanut pelkästään suomenkielisiä lapsia.

Kielikylvetykseen lapsensa panneet vanhemmat epäilivät, että kielikylvetyksestä luopumisen säästövaikutukset eivät toteudu, jos kielikylvyt lopetetaan. Näkemystään he perustelivat mm. kielikylpyluokkien opettajien palkkauksella. Nyt kaikki kielikylpyluokkien opettajat ovat tuntiopettajia, joten heidän palkkakustannukset ovat alhaisemmat kuin virkasuhteessa olevien opettajien.

Kevätkummun koulun kielikylpylapsista 33 on kolmannen ja neljännen luokan muodostamalla yhdistelmäluokalla. Kielikylvetykseen on osallistunut lapsia mm. Näsistä, keskustasta ja Huhtisista, joten mikään kevätkumpulaisten yksinoikeus se ei ole.

Kevätkummun koulussa on vanhempien mielestä ahdasta. Mikäli kielikylvetys lopetetaan, on lapsille joka tapauksessa annettava heille kuuluvaa opetusta jossakin. Siis, mistä säästöt voisivat kertyä, jos kielikylvetys lopetetaan?

Vastausta visaiseen kysymykseen oli yrittänyt selvittää myös koulutuslautakunnan suomenkielisen osaston jäsen, kaupunginvaltuuston jäsen Kyllikki Malkki (krist). Koulutoimistosta ei löytynyt säästölukuja.

Malkki peräänkuulutti korvamerkittyjä määrärahoja tulevaisuudessa. Tällä menetelmällä voitaisiin valtuustotasolla tietyt määrärahat sitoa juuri tietynlaiseen käyttötarkoitukseen. Kielikylvetyksestäkin aiheutuvat mahdolliset ylimääräiset kustannukset olisivat kaikkien valtuutettujen ja kuntalaisten tiedossa ja kontrollissa. Korvamerkityt määrärahat eivät pääsisi katoamaan muihin menoihin.

Sivistystoimen vuoden 1997 tilinpäätöksen menojen loppusumma oli 202 miljoonaa markkaa. Tämän vuoden talousarvioon on määrärahoja varattu 203 miljoonaa. Vuoden 1999 talousarvioesityksen loppusumma on 207 miljoonaa markkaa.
Kielikylpylasten vanhemmat luovuttivat addressin kielikylpytoiminnan jatkamisen puolesta valtuustoryhmien puheenjohtajille maanantaina.




Ruotsalaisen kansanpuolueen toivomus toteutui

Porvoon kunnallisveroa korotettiin pennillä

Porvoon ensi vuoden tuloveroprosentti on 18,75. Näin päätti kaupunginvaltuusto tiukan äänestyksen jälkeen maanantaina. Ratkaisevassa äänestyksessä RKP:n ajaman yhden prosenttiyksikön korotuksen puolesta äänesti 21 valtuutettua. Nollalinjan kannalla oli 19 valtuutettua. Loput äänestivät tyhjää.

Kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte ruoski puheenvuorossaan alatyylistä keskustelua, jota Porvoon taloudesta käydään ilman faktoja. Samalla hän osoitti syyttävästi valtiovaltaa, joka on pienentänyt kuntien saamia valtionosuuksia.
Slotten mukaan kaupunkiin perustettu saneerausryhmä on yksimielisesti ottanut kantaa virkamiesten työsuhdeturvan purkamista vastaan. Sen sijaan henkilöstön sisäistä liikkuvuutta halutaan edistää. - Väite, että veroprosentin korotus olisi seurausta uudesta kirjastosta on osoitus siitä, kuinka kevytmielisesti asioita repostellaan. Nykyinen kirjasto ei täytä mitään edellytyksiä säädyllisyydestä, puolusteli Slotte kirjastohankkeen kiiruhtamista.
Ingmar Karlsson (rkp) kiitteli hallintokuntia hyvästä valmistelutyöstä. Hän pahoitteli vuosi sitten tehtyä 20 miljoonan markan suuruista virhearviointia, joka oli paikattava henkilöstökuluista lomautuksilla. - Meidän on nieltävä ylpeytemme. Veronkorotus on ainoa kunniallinen teko, johon voidaan ryhtyä, hän perusteli ryhmänsä näkemystä.

Demareiden Markku Vaniala, kuten enemmistö demariryhmästä, olisi ensimmäisessä äänestyksessä tyytynyt puolen prosenttiyksikön suuruiseen veronkorotukseen.
- Syömämenoihin ei voida ottaa lainaa. Lisätuloja on saatava. Kukapa sitä veronkorotuksia rakastaa, Vaniala pohdiskeli tilannetta.

Mistä kirurgi?

Kokoomuksen Kimmo Kajasteen mielestä tulevaisuutta ei voida rakentaa siten, että haluttaisiin romuttaa koulutus, sosiaalitoimi ja vanhustenhuolto.
- Mistä löytyy se hyvä kirurgi, joka panee talouden kuntoon. Nyt pumppaamme jatkuvasti rahaa johonkin sellaiseen, joka vuotaa kuin seula, Kajaste tuskaili ryhmäpuheenvuorossaan.

Lisätulot korvamerkittävä

Vihreiden Anita Nemlander-Hietala ei ollut valmis nielemään tuloveroprosentin korotusta sellaisenaan. - Voiko näin suuri asia nousta hetken mielijohteesta. Jos tuloveroa päätetään korottaa, on se korvamerkittävä siten, että saadut tulot kohdennetaan koulutoimelle ja sosiaali- ja terveystoimelle, hän esitti.

Keskustan Osmo Myllykangas oli valmis korottamaan kunnallisveroprosenttia samalla kun hän syytteli kuntien taloustilanteesta Lipposen hallitusta.

Kristillisten Kyllikki Malkki peräänkuulutti arvokeskusteluja.
- Palvelut on kohdistettava lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin. Johtosäännöt ja delegoinnit olisi pantava uusiksi, sillä mikään ei pelaa täällä. Johtoportaassa voisi olla tarkistamisen varaa. On oikein, että kananmunat lentävät täällä ikkunoihin, kun evääksi saadaan vain niukka oppiminen ja katkeruuden tie.

Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen saneerausryhmän jäsen Osmo Kekkonen (kok) esitti henkilöstön koskemattomuuden vaihtoehdoksi valikoivat lomautuskeinot. Kymmenen prosentin palkkamenojen säästö merkitsee 45 miljoonan markan suuruista summaa.
Vihreiden Lauri Rissanen toivoi, että saneerausryhmä löytäisi organisaatiosta päällekkäisyydet, jonka jälkeen voitaisiin lomauttaa juuri nämä henkilöt toistaiseksi.

Ratkaisevassa äänestyksessä prosenttiyksikön suuruisen veronkorotuksen puolesta äänestivät yhtä lukuun ottamatta kaikki 19 RKP:n valtuutettua, vihreiden Kirsti Talsi-Sirkka ja keskustan Osmo Myllykangas.

Kokoomuksen kaikki kahdeksan valtuutettua äänestivät veroprosentin korotusta vastaan, kuten myös demareiden Keijo Kolehmainen, Matti Nuutti, Pekka Otollinen, Pentti Paajanen, Jussi Sairanen, Teemu Tenhonen, keskustan Marja Nurme, kristillisten Kyllikki Malkki, vihreiden Anita Nemlander-Hietala, Lauri Rissanen ja Liisa Voima-Kylätasku.
Ratkaisevalla äänestyskierroksella tyhjää äänestivät demareiden Maijaliisa Alatalo, Torolf Bergström, Christer Björkstrand, Klaus Hellberg, Rauno Laurila, Anja Pessala, Lea Timonen, Markku Vaniala, Tuula Virkki sekä Sinikka Gröndahl (vas) ja Bernhard Edgren (r).

Kaupungintalolle oli kerääntynyt maanantaina ilahduttavan paljon väkeä seuraamaan valtuuston kokousta. Paikalla olleet nuoret järjestivät mielenosoituksen koulujen puolesta ja uutta kirjastoa vastaan. Tyytymättöminä näkemäänsä ja kuulemaansa nuoret alkoivat viskellä kananmunia kaupungintalon prameisiin seiniin ja ikkunoihin. Poliisi kutsuttiin paikalle rauhoittamaan kuumaa tilannetta.

Pirkko Ruohonen-Lerner

http://www.porvoon-yrityspalvelut.fi/lehti/